Metsästyskauden avaus

Nyt ollaan päästy taas metsästyksen pariin. Pari kertaa ollaan kyyhkyssä käyty ja vesilinnustamassakin. Lisäksi eilen Nella pääsii heittämään helgelenkkiäkin metsässä, tosin mitään ei löytynyt. Joka oli ihan hyvä vain näin ensimmäisellä kerralla. Intoa kuitenkin riitti. Joten ehkä voimme nyt kumota pari myyttiä syksyn aikana. ;) Koskien lhinnä leikatun nartun metsäkäyttäymistä..

Fani on toiminut metsällä sangen esimerkillisesti. Passissa ollaan hiljaa, ainoastaan vesilinnustamassa kun oltiin ja mitään ei saatu alkoi loppuilllasta tulla pari pientä piippausta tylsyyden merkiksi. Muuten poju on ollut ihan hiljaa. Lisäksi osannut olla tarkkaavainen ja rauhallinen. Viime syksynä kuumumista oli paaaljon enemmän.

Bonuksena on tullut, että Fania pystyy suht hyvin ohjailemaan. Veneestä töihin lähtö onnistuisi upeasti ja veneeseen paluukin. Vedessä meni hienosti kannustusten kera juuri haluttuun suuntaan ja malttoi pysähtyä katsomaan suunta neuvot. Joten kyllä niistä treeneistä on ollut hyötyä. Linjatreenia tosin täytyy vielä tehdä, jotta se sen yli 50m menee suoraan, eikä lyö nenää maahan ja ala miettimään onko emäntä oikeassa vai ei..

Noutojen palautuksissa on huima ero viime vuoteen. Viime vuonna palutukset olivat epäsuoria ja omimista oli havaittavissa. Kiitos huippukouluttajalta saatujen vinkkien on luovutukset kunnossa ja haavakot tuotiin myös suoraan käteen. Kahden hampaan puuttuminenkaan ei haittaa, nouto-otteet ovat kohdillaan ja hienosti Fani sai haavakotkin talteen, ilman koiraa haavakot olisivat aika varmasti päässeet pakoon.

Toko koekin olisi loppuviikosta ja hävettävän vähälle on treenit jääneet. Liikkeet Fani kyllä osaa ja nyt kokeillaa paria jippoa kisapaikalla, että saisi Fanin oikeasti viretilaan, eikä se kulkisi vierellä kuin lehmä. Eli allekirjoittanut yrittää olla jännittämättä, sen takia tarvitaan koko perheen tuki. Lisäksi ekstrapalkkaa näytetään ennen kehää menoa, bonuksena on mukana vielä vähän riistanhajuakin. Josko näillä eväillä se lehmäkäynti muuttuisi siksi normaaliksi tepasteluksi.

Mejäilyä Säyhteellä

Viime viikonloppu meni metsässä rämpiessä. Lauantaina käytiin vetämässä jälkiä ja sunnuntaina sitten ajettiin jäljet. Länkkärit olivat kisojen järjestäjinä ja hyvät oli eväät ja maastot. Kovin kauaksi kotoakaan ei tarvinnut mennä kisapaikalle. Tosin allekirjoittanut myöhästyi lauantai aamuna hiukan kun luuli, että klo 10.00 aloitetaan vasta jälkien teko, mutta onneksi se ei ketään haitannut.

Ensimmäiset kisat niin minulle kuin Fanille. Oppaanakin olin ensimmäistä kertaa ja hyvin se sujui. Onneksi olin laittanut paljon piilomerkkejä niin pysyin kartalla. Joskin iltapäivällä kun purin jälkeä niin se kesti aika kauan, merkkejä kun oli jonnin verran. Harmittavasti tekemällä jäljellä hieno mäykky herra innostui riistojen hajuista ja tulosta ei tullut.

Sunnuntaina puoli viideltä kiskoin itseni ja Fanin ylös. Fani tosin oli sitä mieltä, että ei tähän aikaan nousta. Jämtti neito kun nosti vähän vain kuonoaan ja jatkoi sitten kuorsausta. Pienen aamupalan jälkeen pieni aamulenkki ja sitten suuntasimme kohti majaa. Laukauksensieto testi meni hienosti. Fani odotteli puuhun sidottuna ja hiukan ihmetteli tilannetta. Laukaukseen se ei reagoinut muuta kuin tähyämällä hiukan taivaalle.

Arvonnassa saimme jälki kolmosen. Hiukan sitä rupesi jännittämään, mutta ennen jälkeä sain jännityksen aika hyvin purettua pois itseltäni. Jälki mentiin mielestäni ihan hyvin. Yksi kulma mentiin ohi niin ainekin arvelin. Toinen kulma nuuhkittiin ja kaato löydettiin, ylväästi se sitten autolle vietiin. Fani ehti jäljestyksen välissä viilentymäänkin lammikossa, aurinko kun alkoi armotta porottamaan. Pari kertaa annoin vain jälki muistutuksen kun meinasi riistojen tuoksut tulla nenään, eleistä nappasin kuitenkin ajoissa merkit ja osasin muistuttaa juuri oikeaan aikaan.

Sitten olikin odottelua ja odottelua.. Fani pääsi liehittelemään tyttöjä ja koisimaan.

Vihdoin kun tuli tulosten aika niin odottelin itse jotain korkeintaan AVO2 tulosta. No AVO luokan koirat luoteltiin paremmuus järjestyksessä ja yllätys oli todellakin suuri kun Fani luettiin viimeisenä. Eli poju oli päivän paras AVO luokan koira.

Tuloksena siis AVO1 pisteet huikeat 48/50. Kaksi pistettä meni sen kulman takia, mutta muuten olisikin mennyt ihan liian hyvin.

Tuomarina oli Marita Gagneur.

Tässä koeselostus;
"Fani lähtee jäljelle rauhallisesti ja alkumakaus maistellaan perusteellisesti. 1.kulmamakaus ohitetan sisäkautta. 2. kulmamakaus nuuhkitaan. Koko jälki alusta loppuun rauhallista, tarkkaa ja äänetöntä työskentelyä. Hieno jäljestäjä ja hyvä jälkipari"

Ei voi olla kuin ylpeä noutajasta. Fani se suurimman työn teki ja malttoi todela upeasti keskittyä hommaan. Treeneissä on enemmän heitetty jäljen päällä siksakkia, mutta ilmeisesti yleisö teki sen että Fani oli vieraskorea ja unohti siksakit.

Hyvillä mielin voi jossain vaiheessa lähteä toista AVO1 metsästämään. Se tosin taitaa jäädä ensi vuoteen. Syksyllä toivottavasti jälkikoiraa ei helgemetsällä tarvita, mutta jos tarvitaan saa Fani sitten oikeita töitä yhdessä Nellan kanssa.