30.6.2011
Kesäkuun touhuja
Kesäkuun viimeistää päivää viedään. Kesäkuuhun on sisältynyt vaikka mitä. Ensimmäinen päivä oli taippakurssin päätös harjoitustaippareiden muodossa. Vaikka taipparit Fanin kanssa jo läpäistiin mentiin me harjoitustaippareihinkin ihan kokemuksen takia. Hyvinhän poju pelitti ainoastaan sitä omimista taas tuli ensimmäisessä noudossa hakuruudussa. Mutta käteen asti malttoi palauttaa kaikki riistat, jopa lokit joiden kanssa ollaan välillä painittu.
Fani läpäisi kurssin ja sai ainoat moitteet juuri omimisesta. Muuten tuli pelkästään kehuja kaikin puolin.
Alkukuusta kävimme Erämessuillakin kisaamassa Fanin kanssa. Leikkimielisessä kisassa pääsimme/jouduimme eliitti luokkaan. Tehtävänä oli ensin ohjattu nouto. Piti valita kolmesta "piilosta" se minkä koira tuo. Valitsin lähimmän piilon, koska Fanin kanssa ohjattuja noutoja ei paljoa olla treenailtu. Hyvin koira lähti eteen, mutta täys stoppi tuli ennen piiloa. Fani löysi kadoksissa olleet dummyt ja toi toisen sitten minulle. Suoritus hyväksyttiin oikeaan suuntaan poju oli menossa, mutta törmäsi näihin dummyihin ensin.
Sitten oli kaksoismarkkeeraus. Toinen heitto meni heinäpaalien taakse ja toinen veteen. Molemmat Fani nouti hienosti. Tosin vähän aikaa sai nenäänsä käyttää ennen kuin tajusi dummyn olevan paalien takana.
Seuraava vaihe oli hakuruutu. Kuusi dummya oli piilotettu alueelle ja niistä kolme piti tuoda kahden minuutin sisällä. Hienosti ja nopeasti ne dummyt sitten löytyivät. Vaikkakin tässä kohtaa kuumuus alkoi näkyä koiran työskentelyssä.
Hienosti siis sujui tämä kisailu, vaikka sijoituksia ei tullutkaan. Mutta hyvää kokemusta sitäkin enemmän. Lisää vain tällaisia leikkimielisiä noutokisoja. Tekevät hyvää niin ohjaajalle kuin koiralle.
Välillä ehdimme käydä kerran verijälki treenissäkin molempien koirien kanssa. Nella suoritti AVO jäljen malliikkaasti jos ei lasketa lopun herpaantumista ampumisten takia. Fani oli vielä Veri sanan takia hukassa. Jälki sanan kun olen opettanut nyt riistajäljelle noutohommia varten.
Kahdessa mätsärissäkin ollaan Fanin kanssa käyty. Kausalassa tuli metsästyskoirista punaisten kolmos sija. Tällä viikolla Valkealla kävimme ja sieltä tuli upeata sijoitukset. Isoissa nuorissa vaaleanpunaisten viides sija ja metsästyskoirissa sitten mahtavasti kolmas sija! Todella hienot palkinnot poju pokkasi ja mikä tärkeintä käytös oli täysi kymppi. Todella nätisti malttoi seisoa paikoillaan.
Oikeissa näytelmissäkin kävimme Kotkassa. Kaatosateessa seistiin ensin kaksi tuntia ja sitten päästiin lammikkokehään juoksemaan. KÄY-EH tulos saatiin mistä olen enemmän kuin tyytyväinen.
Arvostelu: Strong head. Light eyes. Very nice body. Needs more bones and better tail. Tuomarina Likourgos Zouboulidis, Kreikka.
Paljon on siis kuukauteen mahtunut vipinää. Tokoa ollaan treenailtu myös ja Fanin ilmoitin elokuussa Toko kokeeseenkin. Sitten nähdään miten homma luistaa ihan kisoissa. Noutohommia ollaa myös treenailtu ja ohjattua noutoa olen alkanut pojulle opettamaan. Lisäksi erilaisia maltti treenejä ollaan pienissä erissä tehty. Hiljaa hyvä tulee, eikös se sanonta jotenkin niin mene. :)
Nellan kanssa ollaan myös tokoiltu sen omissa puitteissa. Hyvin neitokainen on asioita oppinut, mutta välillä hajut vievät vaan voiton.
1.6.2011
Taipparit
18.5 suuntasimme Fanin kanssa kohti Joutsenoa. Matka sujuikin nopsaan parin pysähdyksen taktiikalla ja perille löydettiin hyvin. Ilman navigaattoriakin siis voi selvitä vaikka kiersinkin hiukan toista kautta kuin mitä piti.
Paikan päällä Fania juoksutin ja eikös tämä sitten bongannut hirven. Onneksi Fani jäi hirven eteen vaan seisomaan ja kuunteli pillin ääntä. Muuten olisi noutaja varmasti ollut naapurimaan puolella nopsaan.
Tuomarina toimi Timo Väisänen. Aluksi oli ns. alkupuhuttelu ja samalla katsottiin koirien sosiaalinenkäyttäytyminen. Fani malttoi olla porukassa ihmeen hyvin ja vähän vain piippaili tollereiden tahtiin.
Sen jälkeen jäimme odottamaan omaa vuoroamme. Malttamattomana menin jo koepaikalle katselemaan muiden suorituksia.
Sitten tulikin meidän vuoro. Fanin viretilan sain pidettyä hyvässä mallissa, eikä se alkanut kuumenemaan. Koepaikalle kun tultiin huomasi kyllä Fanissa heti, että sillä meni se työvaihe päälle. Poika keskittyi eikä sählännyt.
Vesinoudot sujuivatkin mallikkaasti. Jos jotain haluaa moittia niin on se, että Fani ei tapansa mukaan mennyt suoraan veteen lähetyspaikalta vaan kiersi lyhintä reittiä etsien. Sitten lopulta vesipommina veteen hypäten. Lokit poju toi vie suotörpäreen kautta mikä juuri ja juuri piti koiran pinnalla.
Haku sujui myös hyvin. Markkerauslintua tuodessa Fani heitti lenkin toimitsijoiden selkien kautta ja toi sitten linnun käteeni. Sen jälkeen kolme muuta varista tuli suoraan käteen. Neljän linnun jälkeen tuomari ilmoittikin, että koiran voi kytkeä.
Siirryimme odottamaan jäljelle pääsyä.
Fani ehti välissä ottaa pienet nokoset ja nappasin sen autosta suoraan jäljelle. Hajun saatuaan poju meni matalana tyylilleen uskollisena jälkeä pitkin häviten pusikkoon. Sitten ei muuta kuin odottelua. Sitten näkyi noutaja kani suussaan. Hienosti jaksoi kantaa kania ja toi minulle käteen asti pikku pupun. Taputusten ja kehujen saattelemana sitten totesimme Fanin kanssa, että tässä se sitten oli.
Kuva Esa Kyyrö
Mainiosti Fani toimi. Ei voi olla kuin ylpeä musta-ruskeasta noutajasta.
Nyt alamme opiskelemaan eri koemuotojen sääntöjä. Katsotaan mistä me itsemme löydämme..
Fanilla oli ennen taippareita hiukan isompi rusakko, minkä avulla kanijälkeä treenattiin. Hyvin onnistui silti ojienkin ylitys..
Paikan päällä Fania juoksutin ja eikös tämä sitten bongannut hirven. Onneksi Fani jäi hirven eteen vaan seisomaan ja kuunteli pillin ääntä. Muuten olisi noutaja varmasti ollut naapurimaan puolella nopsaan.
Tuomarina toimi Timo Väisänen. Aluksi oli ns. alkupuhuttelu ja samalla katsottiin koirien sosiaalinenkäyttäytyminen. Fani malttoi olla porukassa ihmeen hyvin ja vähän vain piippaili tollereiden tahtiin.
Sen jälkeen jäimme odottamaan omaa vuoroamme. Malttamattomana menin jo koepaikalle katselemaan muiden suorituksia.
Sitten tulikin meidän vuoro. Fanin viretilan sain pidettyä hyvässä mallissa, eikä se alkanut kuumenemaan. Koepaikalle kun tultiin huomasi kyllä Fanissa heti, että sillä meni se työvaihe päälle. Poika keskittyi eikä sählännyt.
Vesinoudot sujuivatkin mallikkaasti. Jos jotain haluaa moittia niin on se, että Fani ei tapansa mukaan mennyt suoraan veteen lähetyspaikalta vaan kiersi lyhintä reittiä etsien. Sitten lopulta vesipommina veteen hypäten. Lokit poju toi vie suotörpäreen kautta mikä juuri ja juuri piti koiran pinnalla.
Haku sujui myös hyvin. Markkerauslintua tuodessa Fani heitti lenkin toimitsijoiden selkien kautta ja toi sitten linnun käteeni. Sen jälkeen kolme muuta varista tuli suoraan käteen. Neljän linnun jälkeen tuomari ilmoittikin, että koiran voi kytkeä.
Siirryimme odottamaan jäljelle pääsyä.
Fani ehti välissä ottaa pienet nokoset ja nappasin sen autosta suoraan jäljelle. Hajun saatuaan poju meni matalana tyylilleen uskollisena jälkeä pitkin häviten pusikkoon. Sitten ei muuta kuin odottelua. Sitten näkyi noutaja kani suussaan. Hienosti jaksoi kantaa kania ja toi minulle käteen asti pikku pupun. Taputusten ja kehujen saattelemana sitten totesimme Fanin kanssa, että tässä se sitten oli.
Kuva Esa Kyyrö
Mainiosti Fani toimi. Ei voi olla kuin ylpeä musta-ruskeasta noutajasta.
Nyt alamme opiskelemaan eri koemuotojen sääntöjä. Katsotaan mistä me itsemme löydämme..
Fanilla oli ennen taippareita hiukan isompi rusakko, minkä avulla kanijälkeä treenattiin. Hyvin onnistui silti ojienkin ylitys..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)