Syksyn satoa

Päivitykset ovat kiireiden keskellä jääneet, mutta pistetään lyhyesti syksyä pakettiin.

Fanin kanssa käytiin kaksi toko koetta. Kuumuus ja musta labbis ei ollut hyvä yhdistelmä ja Fanin huumori ei piisannut. Tuloksiksi tuli AVO3 ja AVO0. Nyt talven aikana treenaillaan ja pariin liikkeeseen otetaan uudet komentosanat. Entiset kun ohjaaja on itse opettanut väärin koiralle. Kantapään kautta ollaan monia asia opittu ja niin nytkin. Mutta onneksi Fanin pääkoppa kestää taas asioiden uudelleen opiskelun hyvin. Ensi vuodelle voikin pistää tavoitteeksi sen yhden AVO1 nappaamisen. ;)

Ilmavuutta loikissa piisaa!

Lisäksi NOWT koe puolikin käytiin korkkaamassa Fanin kanssa. Kaksi noviisia niin AVO0 sieltä napsahti. Kaksi rastia meni kyllä täysin itseni piikkiin. Pistin markkeeraukselle ja se lähti ns. väärälle merkkaukselle joka piti ensin hakea. Fiksu noutaja kuitenkin ratkaisi ongelman ja toi oikean, mutta unohti sitten toisen damin paikan. Seuraavalla rastilla linjalle meno emni hyvin 50m asti sitten kurvattiin markkeerausta päin. Koitin pysäyttää no korvat tukossa, luoksetulo onnistui, mutta tässäkin oli taas noviisi moka. Olisi pitänyt pysäyttää koira vaikka metrin päähän itsestä ja sitten uudelleen lähettää. Kun se kirmasi sivulle niin rasti oli siinä kiitos.
Kolmos rasti mikä oli mielestäni haastava meni taas hyvin. Ison ojan ylitys, joka vaati uimistakin ja pajupuskien läpi menemistä sujui. Linjalle pistin tarkoitukselle vähän vinoon tuulen takia ja sitten dami löytyi, tuli vaan huomautusta banaanin muotoisesta linjasta.. Nelosrasti sitten meni nollille kun ihana narttulabbis oli parina ja pitkä päivä alkoi poikaa painaa. Piip piiiiiip kuului siis ja se oli siinä. Mutta se annettakoon anteeksi. Treenattavaa löytyy siis NOWT puolella huolella. Pillityksiä ja suuntia, lisäksi ryhmätreenejä tarvittaisiin paljon. Mutta mukavaa oli käydä kokeissa joissa yhteishenki on hyvä ja kaikki tervehtivät toisiaan. :)

Mitä koepuolella nyt nollia ollaan napsittu niin käytännön puolella on sitten loistettu. Kyyhkystyskausi sujui upeasti ja vaikeatkin markeeraukset löytyi mainiosti ja haku toimi. Passissa oltiin hiiren hiljaa aina. Suuntia ja pillityksiä seurasi poika upeasti myös.

Ylpeä koiranohjaaja ja Fani.

Teereäkin pääsi poika noutamaan syksyn aikana.

Omatoimisuutta kyllä löytyy. Hilppaa kun metsällä käytettiin toi poika kanahaukan saaliin puolikkaan vesilinnun käteen. Toisen kerran elämässään siis ryöstänyt kanahaukalta saaliin. Saa nähdä koska kanahaukkaa päättää noutajaa vuorostaan kouluttaa...

Supiakin ollaan päästy pöllyttämään.

Pääasiallisesti metäsätystä vartenhan Fani onkin hankittu, joten täydellisesti on noutaja työnsä tehnyt kyllä. Monipuolinen apulainen poitsu on.

Nella neito on myös porskuttanut hirvipuolella usea kaatokin saatiin syksyn aikana. Rautarouvan tassut eivät kyllä kahta täyttää metsäpäivää peräkkäin kestä, mutta se sallitaan pian 10v ladylle, jolle yli sata hirveä on kaadettu. ;)
Täydellistä työtä neito tekee edelleen. Parhaimmillaan vain 5min irtilaskusta ja hirvi on haukussa ja puolen tunnin päästä kaadettu. Nopeaa ja tehokasta toimintaa.

Nella täti siis jaksaa hienosti, vaikka tassujen kanssa tilanne näytti keväällä hiukan huonolle. Nivelravinteet ja nivelpiikit ovat selvästi auttaneet ongelmaan.
Kolarihirveäkin ollaan Nellan kanssa jäljitetty taas tänä syksynä.

Hilppakin on metsällä käynyt ja upeasti kolme kaatoakin sille on saatu napsittua. Innokas neitokainen tarvitsee kyllä vielä treeniä, välillä kun haukulle mennään liian lujaa ja haukku raikaa liian innokkaasti ensin. Mutta tämä asia ei korjaannu kuin treenaamalla ja ikää kun karttuu niin viisauttakin hommaan taatusti tulee. Selvästi se on viime syksystä parantanut hakua tai lähinnä, ettei se lähde 20km vetämään toivonta etsimistä. Näillä alueilla kun se tarkoittaa paljon riskejä, valtatie, Kymijoki, junarata... Toisilla alueilla se taas olisi sitten suotavaa. Mutta 5km hakulenkit ovat jo sangen mainioita ja koira pysyy turvallisella alueella sitten.

Supit ovat myös saaneet Hilpan toimesta kyytiä pari on nistitty siinä hirvihommien ohessa. Samaahan Nellakin tekee hirvihommien ohella.

Hilppa töissä.

Kausi jatkuu edelleen ja hirvienkauhut saavat metsässä käydä hirviä haukkumassa. Fanin kanssa jatketaan myös pupujen kanssa, josko sopivia pomppupuja saataisiin pojun kanssa napsittua.

Alkuvuoden kohellukset

Elämä trion kanssa on sujunut hyvin. Joskin laumaa ei ole yhdistetty eli Nella ja nuoriso elelevät vielä erillään. Pikku hiljaa totutellaan taas neitokaisia toisiinsa, molemmilla kun tuntuu luonnetta olevan niin näin yritetään sitten välttää suuremmat konfliktit tulevaisuudessa.

Nella, Fani ja pojat.

Fani ja Hilppa tulevat toimeen kuin paita ja peppu. Vetolenkitkin sujvat mallikkaasti, joskin vielä ollaan jouduttu tyytymään Stigan vetoon, kun kunnon potkurikelejä ollaan odoteltu.

Fanin kanssa ongelmana oli viime vuosina halkeilevat kynnet. Kun merilevää ollaan puoli vuotta syötetty muonan seassa niin kynnet ovat pysyneet hyvässä kuosissa. Joten on siintä selvästi hyötyä ainekin meidän koirille.

Fanin kanssa pupumetsälle oli tarkoitus lähteä. Nyt kun kelitkin sen sallivat, tänä vuonna pupustus onkin hiukan jäänyt taka-alalle muiden kiireiden painaessa päälle.
Toko hommia ollaan tehty Fanin ja Hilpan kanssa. Nellan kanssa myös treenailtu kontaktia ja malttia, niitä ei voi koskaan liikaa treenailla.


Fanin kanssa seuraamista ja noutoja, tunnaria, ruutua ja luokse tuloja ollaan otettu pääasiassa. Keväällä jos tokoilussa irtoaisi se AVO1 niin voisi syksyä varten voittaja liikkeitä jo hioa.
Hilpan kanssa ollaan kontaktia rakennettu ja perus istu-maahan liikkeitä, sivulle tuloa ja seuraamista imuttamalla. Tästä se sitten hiljakseen lähtee. Katsotaan mihin asti plikan rahkeet kestää. Motivointi on kuitenkin helppoa ja kun palvelusaltiuttakin löytyy niin katsotaan.

Hilppa on ilmoitettu Kouvolan näytelmiin 1.3. Katsotaan mitä tytöstä tuomari tykkää.

Jämptikö muka aikuistuisi? Pah kyl sitä leikkimielisyyttä pitää olla tuuma Nella. ;)

Fanin syyspuuhia

Fanin syksy sujui hienosti. Poju pääsi kantamaan niin pyytä, teeriä kuin metsoakin. Yhden pyyn poika nappasi itse. Tarina menee näin. Oltiin pojan kanssa ulkosalla leikkimässä ja Fani sai koheltaa vapaana pihassa. Fani vilahti lähimetsään ja pian matalalla ylitsemme mensi ensin teeri ja perässä kanahaukka. Pian tämän jälkeen saapui Fani kovaa vauhtia jokin suussaan. Se jokin oli pyy. Poju oli ilmeisesti häirinnyt kanahaukan ruokarauhaa ja toi lämpimän pyyn käteeni. Hienosti oli avaus tehty jo mahaan oikeaan kohtaan joten eikun suolestamaan. Niin että joskus voi käydä näinkin. Kyllä oli Fani aikasta polleata poikaa tapahtuneen jälkeen.

Käytännön jäljestystä pääsi herra myös harrastamaan haavakon etsinnän muodossa. Hienosti nenä toimikin.

Tokossa käytiin AVO luokassa pyörähtämässä ja AVO2 tulos 155p sieltä tuli. Se oikeutti luokassa kakksotilaan ja pokaalia ja mukia tuli kotiin. Niin ja ilmainen startti. ;)

Tässä pojat metson kanssa. :)

 Kanalinnustajat.

Tässä tulis yksi teeri ole hyvä.

Ylihumun Hilppa opissa

Lokakuun lopussa saimme lainaan ystäväni Outi Laitisen jämpti nartun Hilpan. Nella tassujen kiusatessa yksi pitkä jahtipäivä oli viikonloppuna tarpeeksi neidolle joten tilaa opiskelijalle oli.
Neitokainen tulikin hyvin juttuun Fanin kanssa ja sai hyviä vinkkejä. Metsällä käytiin ja aloitettiin hirvihommat melkein nollasta. Haku oli suht pientä mutta intoa kuitenkin piisasi. Metsää Hilppa sitten näkikin useasti ja sai sitten vihdoin ekan kunnon hirvikontaktin ja tämä hittäytyikin sitten ajoksi. No sitten parani hakulenkit ja vihdoin löytyi haukulla kestävät hirvet. Neito saikin niitä sitten useamman tunnin paukuttaa ennen karkkoa. Hyvin seurasi ja kuono ummessa.

Tämän jälkeen into vain lisääntyi ja hakulenkit pitenivät pian parhaimmillaan 20km pituisiksi. Hienosti neito oppi pitämään neljää helgeäkin haukussa ja seuraili mainiosti. Loppu ajasta aina kun koiran laski niin elukat löytyivät ja haukku raikasi. Joten koulutus onnistui mainiosti, joskin hiottavaa on aina. Nyt neito oppi että haukulle ei kannata mennä henkseleitä paukutellen vaan aloitta vienosti maukuen ja siintä haukkuun siirtyen.
Ampumatilaisuuksiakin saatiin mutta kaatoa ei valitettavasti neidolle saatu.

Haukkutiheys oli neidolla kohdillaan kun paukutti 110-100 haukkua minuttissa pari ekaa tuntia sitten 70-80 haukkuun siirtyen.
Kuntokin kohosi ja ylimääräiset muuttuivat lihaksiksi ja kestävyyttä tuli. Pari päivässä kun matkamittariin tuli 40km.

Hilpan kanssa yhteistyömme päättyi Elimäen ladyhaukkuihin. Siellä kuitenkin yhteistylkyvytön hirvi ampaisi pitkän karkon(10km) eikä jäänyt haukulle. Joten 25,5p tuli plakkariin ja koeura avattiin niin ohjaajalle kuin koiralle.

Hilppa sai kyllä pauloihinsa kaikki ketkä se tapasi. Aivan superluonne ja nyt itsevarmuuttakin tuli metsäkäyntien yhteydessä aimo annos lisää. Sangen ihana jämytypy siis on kyseessä. Kiitokset Outi Laitiselle Hilpan "lainasta". Toivon mukaan seuraavissa kokeissa on helget kohdallaan sillä ainesta tytössä on vaikka mihin! Niin ja Fanikin toivoo että Hilppa taas tulee meille kylään jatkossakin. ;)

Nellan hirvikaudesta

Nella tyttö se on taas tänä syksynä näyttänyt kuinka upeasti jämytyttö toimii. Turhaan ei olla metsässä käyty vaan melkein aina on jotain haukuttavaa löytynyt. syksyn mittaan kun koira löytää samasta metsäläntistä 4 päivänä peräkkäin aina eri elukoita niin ei voi kuin ihmetelle hyvää toimintavarmuutta.

Pitkiä haukkumisiakin on saatu ja haukusta on kaatojakin napsittu, kuten myös karkoista. Lähemmäs sata hirveä on nyt neidolle kaadettu joten voidaan puhua oikeasta hirvien kauhusta. Siihen päälle vielä tänä vuonnakin ilves haukkua. ;)

Ainoastaan tassujen kanssa on nyt ollut ongelmaa. Pari vuotta sitten neito teloi toisen etutassunsa juuri haukkukokeiden alla. Nyt molemmat etutassut hiukan prankkaa kovassa rasituksessa ja oikea takajalka. Näihin ongelmiin ollaan saatu hyvät jumppaohjeet eläinfysioterapeutilta ja kuntouttamalla ollaankin saatu ontumiset kuriin. Tosin vetolenkkeily jää sitten pois ainoastaan lapsia saa pulkassa vetää niin saa rouva hymyillä. :)

 Itse pääsin myös haukulle hiipimään ja katselemaan kuinka haukun välissä hirvimulli ja Nella joivat samasta lammikosta ja sitten haukku taas jatkui. Mullin kanssa meille sattui sama kulkureitti ja sitten katseltiin hetki toisiamme läheltä.

Jahti alkoi

Viime kuussa Fani kävi Pärnäsen Juhalla silmätarkastuksessa ja terveet simmuthan pojalla on. Joskin ell luuli Fania jonkun aikaa nartuksi ja suositteli sen astuttamista kun on niin upea. :D No kyllä tilanteessa sitten huumorilla selvittiin..

 

Kyyhkyssä ollaan päästy mukavasti käymään ja saalistakin on tullut. Fani on pelittänyt metsällä oikein mainiosti ja sen ansiosta kaikki riistatkin on saatu hyvin talteen.

Passissa poika on valpas ja rauhallinen. Nyt piiloihinkin palautukset onnistuu hyvin, viime vuonna sen suhteen jäi petrattavaa. Muutenkin ohjattavuutta on tullut paljon lisää pojulle.

Poikamme kanssa Fani viihtyykin passissa hyvin.

Tiputuksiakin ollaan saatu kiitos Fanin tarkkojen korvien. Se kun bongaa linnut nopeammin kuin me. Tosin se käyttää tätä taivaalle katselua myös joskus harhauttaakseen varsinkin jos saattuu eväsleivän syönti olemaan kesken. :)

"Emäntää nyt o iso saalis tiedos ku pien isäntä menee noin lujaa. Voisitko napata ne kuvat nopsaa?!"

Onnellinen noutaja.

Kuulumisia

Taas aikaa on päivityksestä vierähtänyt tovi.

Nella neitokainen on ollut viikonloput hirvijahdeissa mukana ja upeasti neitokainen on toiminut. Joskin välillä hiukan liiankin sitkaasti ja auton mittariin on kilsoja kertynyt kun neitoa on pyydystetty pimeissä kotio takaisin. Joten sitkeyttä löytyy vaikka kyseessä on nyt leikattu narttu. ;) Iän myötä fiksuutta on tullut, että turhan pitkät hakulenkit tyhjissä maastoissa ovat jääneet, mutta heti kun vainun saa ampaisee jämtin tihulainen hirvien luo mainiosti.

Neitokainen on myös päässyt Ruistolan pariin tuotteseen mannekiiniksi kannattaa käydä kurkkaamassa.

Fani vuorostaan kävi lokakuussa yksissä tokokokeissa hakemassa toisen ykkösen. Tasan 160p tuli. :D

Luoksepäästävyys 10,  kymppi tästä, poju kellahti taas selälleen.

Paikalla makuu 9, Toisella käskyllä jaksoi vasta nousta, joten siitä pisteitä pois.

Seuraaminen kytkettynä 8, aluksi oli hiukan pihalla, mutta loppua kohden tuli upeaa seuraamista!

Seuraaminen taluttimetta 7,5, yksi törmäys ja yksi perusasento jäi ottamatta. Muuten paras seuraaminen Fanilta tähän asti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 5, ei mennyt maahan ekalla käskyllä.

Luoksetulo 7, muuten hyvä, mutta vauhtia oli liikaakin tällä kertaa ja pusun kera tuli sivulle.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9, pysähtyi hyvin.

 Estehyppy 9,5 käsky tuntui ensin menevän kuuroille korville, mutta päätin olla antamatta toista käskyä. Hiukan Fani mietti ja sitten pim muisti homman, hyppäsi ja jäi seisomaan ja nätisti sivulle. :)

Kokonaisvaikutelma 9 tällä kertaa ohjaaja sai kehuja ja Fania sanottiin välillä koomailevaksi. No noutajapojua on kokeet jännittäneet ja nyt se oli lähemmäs oma itsensä. :)


Yht. 160p I-tulos


Nyt puuttuu enää yksi ykkönen TK1 koularista ja sen hakeminen jää sitten ensi vuoteen. Mutta mukava huomata kuinka Fani toimi kerrankin suht kunnolla, eikä lehmäillyt.

Mätsärissäkin käytiin Fanin kanssa 18.11. Valkealassa. Isojen koirien kehässä irtosi upeasti PUN4 sija!


Nyt alkaa jahdit olla takana päin ja pian pääsee Fani sitten pupua etsimään. :) Toivon mukaan luntakin saadaan taas jossain vaiheessa. Koirat tykkäsivät riekkua lumisateessa..