Fanin kanssa käytiin kaksi toko koetta. Kuumuus ja musta labbis ei ollut hyvä yhdistelmä ja Fanin huumori ei piisannut. Tuloksiksi tuli AVO3 ja AVO0. Nyt talven aikana treenaillaan ja pariin liikkeeseen otetaan uudet komentosanat. Entiset kun ohjaaja on itse opettanut väärin koiralle. Kantapään kautta ollaan monia asia opittu ja niin nytkin. Mutta onneksi Fanin pääkoppa kestää taas asioiden uudelleen opiskelun hyvin. Ensi vuodelle voikin pistää tavoitteeksi sen yhden AVO1 nappaamisen. ;)
Ilmavuutta loikissa piisaa!
Lisäksi NOWT koe puolikin käytiin korkkaamassa Fanin kanssa. Kaksi noviisia niin AVO0 sieltä napsahti. Kaksi rastia meni kyllä täysin itseni piikkiin. Pistin markkeeraukselle ja se lähti ns. väärälle merkkaukselle joka piti ensin hakea. Fiksu noutaja kuitenkin ratkaisi ongelman ja toi oikean, mutta unohti sitten toisen damin paikan. Seuraavalla rastilla linjalle meno emni hyvin 50m asti sitten kurvattiin markkeerausta päin. Koitin pysäyttää no korvat tukossa, luoksetulo onnistui, mutta tässäkin oli taas noviisi moka. Olisi pitänyt pysäyttää koira vaikka metrin päähän itsestä ja sitten uudelleen lähettää. Kun se kirmasi sivulle niin rasti oli siinä kiitos.
Kolmos rasti mikä oli mielestäni haastava meni taas hyvin. Ison ojan ylitys, joka vaati uimistakin ja pajupuskien läpi menemistä sujui. Linjalle pistin tarkoitukselle vähän vinoon tuulen takia ja sitten dami löytyi, tuli vaan huomautusta banaanin muotoisesta linjasta.. Nelosrasti sitten meni nollille kun ihana narttulabbis oli parina ja pitkä päivä alkoi poikaa painaa. Piip piiiiiip kuului siis ja se oli siinä. Mutta se annettakoon anteeksi. Treenattavaa löytyy siis NOWT puolella huolella. Pillityksiä ja suuntia, lisäksi ryhmätreenejä tarvittaisiin paljon. Mutta mukavaa oli käydä kokeissa joissa yhteishenki on hyvä ja kaikki tervehtivät toisiaan. :)
Mitä koepuolella nyt nollia ollaan napsittu niin käytännön puolella on sitten loistettu. Kyyhkystyskausi sujui upeasti ja vaikeatkin markeeraukset löytyi mainiosti ja haku toimi. Passissa oltiin hiiren hiljaa aina. Suuntia ja pillityksiä seurasi poika upeasti myös.
Ylpeä koiranohjaaja ja Fani.
Teereäkin pääsi poika noutamaan syksyn aikana.
Omatoimisuutta kyllä löytyy. Hilppaa kun metsällä käytettiin toi poika kanahaukan saaliin puolikkaan vesilinnun käteen. Toisen kerran elämässään siis ryöstänyt kanahaukalta saaliin. Saa nähdä koska kanahaukkaa päättää noutajaa vuorostaan kouluttaa...
Supiakin ollaan päästy pöllyttämään.
Nella neito on myös porskuttanut hirvipuolella usea kaatokin saatiin syksyn aikana. Rautarouvan tassut eivät kyllä kahta täyttää metsäpäivää peräkkäin kestä, mutta se sallitaan pian 10v ladylle, jolle yli sata hirveä on kaadettu. ;)
Täydellistä työtä neito tekee edelleen. Parhaimmillaan vain 5min irtilaskusta ja hirvi on haukussa ja puolen tunnin päästä kaadettu. Nopeaa ja tehokasta toimintaa.
Nella täti siis jaksaa hienosti, vaikka tassujen kanssa tilanne näytti keväällä hiukan huonolle. Nivelravinteet ja nivelpiikit ovat selvästi auttaneet ongelmaan.
Kolarihirveäkin ollaan Nellan kanssa jäljitetty taas tänä syksynä.
Hilppakin on metsällä käynyt ja upeasti kolme kaatoakin sille on saatu napsittua. Innokas neitokainen tarvitsee kyllä vielä treeniä, välillä kun haukulle mennään liian lujaa ja haukku raikaa liian innokkaasti ensin. Mutta tämä asia ei korjaannu kuin treenaamalla ja ikää kun karttuu niin viisauttakin hommaan taatusti tulee. Selvästi se on viime syksystä parantanut hakua tai lähinnä, ettei se lähde 20km vetämään toivonta etsimistä. Näillä alueilla kun se tarkoittaa paljon riskejä, valtatie, Kymijoki, junarata... Toisilla alueilla se taas olisi sitten suotavaa. Mutta 5km hakulenkit ovat jo sangen mainioita ja koira pysyy turvallisella alueella sitten.
Supit ovat myös saaneet Hilpan toimesta kyytiä pari on nistitty siinä hirvihommien ohessa. Samaahan Nellakin tekee hirvihommien ohella.
Hilppa töissä.
Kausi jatkuu edelleen ja hirvienkauhut saavat metsässä käydä hirviä haukkumassa. Fanin kanssa jatketaan myös pupujen kanssa, josko sopivia pomppupuja saataisiin pojun kanssa napsittua.
