Nome-B uran avaus

3.6.2012 lähdettiin kokeilemaan siipiä Nomeilun parissa. Kevään aikana käytiin Kaakon noutajien Nome/Wt treeneissä viikoittain ja saatiin mainioita vinkejä eri kouluttajilta. Suurin apu oli kun luovutusongelmiin saatiin oikeasti mainio treenimuoto, mikä sopi Fanille kuin dami kuonoon. :)

Oltiin aamuryhmässä ja päästin aluksi katsomaan parin koirakon suorituksen ennen meidän vuoroa. Kaksoismarkkeeraus, ohjaus rantaa pitkin ja hakuruutu. Näytti suht simppeliltä.

Ranta oli todella vetelää ja siihen upposi niin koira kuin ohjaajakin hyvin. Fani ei sitten suostunut istumaan, mutta seisoi vierellä. Laukauksien suhteen ei olut hötkyilyä yhtään ja poju keskittyi markkeerauksiin. Fani haki ensimmäisen lokin ja palutus vauhti oli loppua kohden suht hidas, iso lokki ja upottava maasto tekivät sen, että lokki tipahti parin metrin päähän ja kävin noukkimassa sen talteen. Toiselle pudotukselle se lähti hyvin ja toi lokin käteen.
Mies oli nähnyt että vedestä haetun lokin Fani oli tiputtanut rannalle ja korjannut otettaan. Hampaiden poiston jälkeen riistankanto otteet kun on pojulla vielä hiukan hakusessa varsinkin isojen lintujen suhteen.

Sitten oli ohjauksen vuoro. Koiran olisi pitänyt mennä rantaa pitkin  ei veteen eikä puskien puolelle. Aluksi Fani lähti nätisti, mutta sitten haistoi hakuruudun lokit. No pysäytys onnistui viivellä ja lähti sitten oikeaan suuntaan, mutta koukkasi sitten metsähallituksen puolelle ja sen kautta suoraan oikealle riistalle.. No jälki viisaana olisin voinut lähettää hiukan toiseen suuntaan, mutta minkäs teet..
Ensimmäistä kertaa poju kantoi isoa fasaania ja se sujui malliikkaasti. :)


Hakuun poju lähti reippaasti. Lintuja tuli hyvään tahtiin käteen. Loppuvaiheilla Fanilla alkoi iskeä epätoivo ja lähetin sen uudelleen, hienosti se sai uuden vaihteen päälle ja loputkin vaadittavat linnut tulivat käteen.

"Mukavalla vauhdilla työskennellyt koira, jonka yhteistyö ohjaajan kanssa eri tilanteissa saisi on parempi. Ohjaustehtävän epäonnistuminen ja pienet puutteet muilla osa-alueilla alentavat palkintosijaa"

TULOS: ALO3

Tuomari: Raimo Huhtiniemi

Olin tyytyväinen Fanin suoritukseen. Ohjauksien kanssa ollaan vähän painittu ja nyt meni metsään. Mutta muuten poju pelasi hienosti. Yksi lokki jäi saamatta käteen ja muut riistat tuli suoraan käteen. Kaksi viikkoa ennen koetta luovutuksien suhteen oli paljon synkempi tilanne, kuten muutamat tietävät. ;)

Seuraava Nomeilu koe on Evolla 15.7. Katsotaan sitten kuin meijän käy. :)

Kuvista suuri kiitos Pia Riiheläiselle!

Tokoilua Elimäellä

Hiukan blogi päivittyy niin hitaaseen tahtiin, mutta aloitetaan Elimäen tokokokeella. Fanin kanssa lähdettiin kokeilemaan missä mennään. Kokeissa Fani on jätättänyt seuraamisissa ja jo kisapaikalla huomasi että oli vaikeuksia saada sen viretilaa nousemaan ilman ns. kiehumista. No paikallaan makuuta porukassa ei syksyn jälkeen olla ehditty ottamaan, mutta luotin pojuun.

Luoksepäästävyys 8
Fani oli oma pöhelö itsensä ja tuomarin koskettaessa kiepsahti selälteen ja sitten takaisin istumaan.

Paikallaan makaaminen 8,5
Oli hienosti paikallaan ja ensimmäisillä käskyillä kävi maahan ja istumaan. Pisteitä menetettiin Fanin kellahduksesta selälleen kun olin tulossa sen sivulle.

Seuraaminen kytkettynä 8,5
Ihan kohtalaista.

Seuraaminen taluttimetta 0
Niin ohjaaja töppäs ja palkkasin vahingossa kesken liikkeen. Kuulin liikkurin sanovan kiitos, mutta kuulin omiani. Ihan suht nätisti se seurasi, tosin jätätti taas..

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Fani jäi seisomaan ja pöhkönä en antanut toista käskyä.. Ohjaajan piiikkiin siis..

Luoksetulo 8
Tuli vauhdikkaasti ja hiukan törmäsi sivulle tullessa.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8.5
Tämä meni minusta ihan mainiosti. Ainoa oli pieni jätätys tässäkin..

Estehyppy 7
Hyvin meni, mutta esteen sivuun..

Kokonaisvaikutelma 7.5
Saatiin kehuja, mutta seuraamisen yhteydessä jätätys oli ongelma. Niin tiedetään ja sitä koitetaan petrata..

Yht. 113p, III-tulos.

Lisää treenamista ja ohjaajalle jännityksen poistoa ennen koetta..

Kuvat Kirsi Seppälä.

Kevät tuli

Niin se vaan aika rientää. Lopputalvi menikin sitten koirilla lähinnä levätessä. Molemmat ovat parantuneet omista sairastapauksistaan hyvin. Kaksikko jaksaa hyvin peuhata aitauksessa ja aitauksen ulkopuolella.

Fanin kanssa ollaan noutohommia tehty ja poju on saanut opetella varsinki riistan kannon suhteen uudet nouto-otteet. Dummyt kannetaan mainiosti, mutta riistan kanssa on ollut aluksi hankalaa, mutta pienellä korjauksella sujuu nykyisin noudot hyvin. Riista kun on ns. pehmeämpää on siitä myös hankalampi saada kunnon otetta kun pari hammasta puuttuu. Mutta tämäkin ongelma varmasti häipyy kun saadaan lisää treeniä vain.

Pienpetometsästyksessäkin Fani on ollut mukana ja hyvin sujui supin haukkuminen, lopetuksen jälkeen supi kannettiin ylväästi kotipihaan. Hyödyllinen taito olisikin tuo supin haukkuminen niin saisi linnustuksen ohella supikantaa pienemmäksi.

Huhtikuussa tuli myös tieto, että päästiin Fanin kanssa Kaakon noutakoirayhdistyksen Nome/Wt koulutukseen. Muutama kerta ollaankin treeneissä jo käyty. Paljon hyviä vinkkejä ollaa matkaan napattu. Poju on myös saanut aimo annoksen malttia talven aikana ja se on näkynyt onneksi treenissäkin. Porukkatreenejä tarvitaan toki lisää, että se pieni piippauskin saataisiin pois. Omimista ollaan saatu pois vihdoinkin. Vielä vaihteluun täytyy paneutua. Muuten Fani on kyllä näyttänyt, että kyllä mä jo jotain osaan. Ohjaajan mokia ollaan paikkailtu, koska kyseessä on ensimmäinen noutaja/oma koira niin toki niitä tulee. Yhdessä ollaan onneksi saatu mokia korjailtua, poju antaa onneksi virheet hyvin anteeksi.

!4.4-15.4 olimme labbiskerhon tokoleirillä. Elina Niemi ja Pipa Pärssinen olivat kouluttajina. Leiriltä mukaan lähti tukko mainioita vinkkejä. Seuraamisen ongelmaan kisoissa saatiin vihdoin apua ja toivottavasti toukokuun tokokokeessa seuraaminen sujuisi paremmin. Näissäkin asioissa ohjaajalla on paljon opittavaa. Fani sai kovasti kehuja molemmilta kouluttajilta. Kyllähän se poju on aikasta ihana vaikka itse sanonkin. Ja helposti sen viretilan saa nousemaan. Nyt viime kesään nähden on onneksi tullut se säätö, eikä se viretila ole vain on/off. Nyt pystyy pojun virettä sopivasti nostaamaan eikä se lähde ns. lapasesta kuitenkaan.
Leirillä oli muutenkin sangen hyvä meininki ja paikka oli loistava. Kukaan ei voinut valitta, etteikö muonaa olisi ollut riittävästi ja se oli vielä sangen makoisaa. :)
Kuviakin tuli otettua ja ne löytyvät täältä https://picasaweb.google.com/100274675404032457745/Tokoleiri1542012 ja https://picasaweb.google.com/100274675404032457745/Tokoleiri1442012

Lauantaina n.20 labbista pääsi vapaana kirmailemaan kartanon pihassa. Fani pääsi myös joukkoon ja hyvin se siellä seikkaili ja keräili omaa haaremiaa. :D

20.5 olisi siis ALO luokan startti tokossa ja menin sitten ja ilmoinen Fanin NOME-B ALO kokeeseen kesäkuulle. Sitten nähdään missä mennään. :)

Huono tuuri jatkuu

Fani kuntoutui hampaiden poistosta oikein hyvin. Täysi työ oli pitää noutajan suu tyhjänä pari viikkoa. Siihen lisäksi 2vko hihnalenkitys niin vauhtia kyllä piisasi kun salama päästettiin irti. Haavat ovat parantuneet mainiosti ja noutotreenit ollaan voitu aloittaa taas. Hiukan erilainen kanto-ote on opettelussa Fanilla.



Mutta sitten siihen jatkuvaan huonoon tuuriin. Maanantaina löysin Nellan aitauksessa aitaan nojailemasta. Selvästi oli jotain pahasti pielessä, sen huomasi heti. Vaivoin sain neidon sisälle lepäämään. Kovasti se joi vettä ja oli nuutunut. Illalla päästiin onneksi ell pakeille. Ultrattiin, mutta kuva oli epäselvä. Kohdussa oli jotain, mutta se ei näyttänyt pennulta eikä oikein nesteeltäkään. Tässä kohtaa neito oli pirteämpi jo. Ell määräsi AB-kuurin ja sovittuun perjantaiksi uusi aika.



Viikko kului normaalisti. Nella joi kovasti ja hiukan enemmän puunasi takapäätään. Muuten sen meno oli tavallista.
Tänään sitten ajeltiin ell pakeille. Tällä kertaa näkyi selvästi, että kohdussa oli märkää ja rakon vieressä jotakin muuta..
Pääsin mukaan leikkaukseen. Selvää oli, että kyseessä oli märkäkohtu. Kohdun kuuluisi olla kynän paksuinen ja Nellan kohtu oli paikoin 5cm paksu. Suurin yllätys kuitenkin löydettiin kohdunkaulasta. Selvästi jokin kasvain oli tukkinut koko kohdunkaulan ja mitä ilmeisemmin aiheuttanut märkäkohdun. Ison työn jälkeen koko kasvain poistettiin.

Samalla bongattiin nisän vierestä pieni patti, jota tulee nyt tarkkailla tarkkaan. Toivottavasti nyt tämä huono tuuri loppuisi ja koirat pysyisi ehjänä. No leikkaus helpottaa hiukan koti- ja metsästyselämää kun ei tarvi juoksuja enää miettiä. Pääasia on, että saadaan neito taas kuntoon.