Isännän kanssa viime viikolla käytiin vähän isompi lenkki ja kas vain pyy saatiin saaliiksi. Kehuja sian hienosta noudosta ja palautuksesta käteen. Kyllä mä vähän olin ylppee kun kotia tultiin.
Olihan se mun eka pyy minkä noudin. Toisella reissulla oli emäntäkin mukaan ja se meinas saada mule noudettavaksi ukkometson. Tällä kertaa metso vei voiton ja emännälle jäi vain katkenut oksa käteen..
On Nella neitikin saanut taas metsässä viilettää. Mikähän siinä onkin, että se tyttö löytää aina ne parhaimmat(lue: ällöttävimmät) kellimis mestat. Voih sitä lemua/tuoksua kun se tuli autokyytiin metsästä. No emäntä tarvi todellakin niitä hanskoja riisuessaan neitoa mettäkamppeista ja pestessään varusteet. Mutta mikä parasta Nella tuoksuu edelleen yhä sille ihanalle kasalle..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti